Työttömyyspäivärahan yleiset saamisedellytykset

Työttömyyspäivärahaa voi saada työttömäksi joutunut Suomessa asuva 17-64-vuotias, työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) ilmoittautunut ja työkykyinen sekä työmarkkinoiden käytettävissä oleva henkilö, jolle ei ole voitu osoittaa työtä tai koulutusta tai joka osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. 65-68-vuotias voi vain poikkeuksellisesti saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta.

Työttömän henkilön, ryhmälomautettuja lukuun ottamatta, tulee ilmoittautua henkilökohtaisesti asuinpaikkakuntansa TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Sähköisestä ilmoittautumisesta saat lisätietoja omasta TE-toimistostasi. Päivärahaa maksetaan vain ajalta, jona työnhaku on ollut voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa.

Työttömyyspäivärahan saamisen keskeinen ehto on, että jäsen on maksanut jäsenmaksut Opettajien Työttömyyskassan sääntöjen edellyttämällä tavalla. Jäsenmaksun laiminlyönti johtaa erottamiseen. Ammattijärjestöihin kuuluvilla jäsenmaksu sisältyy järjestön jäsenmaksuun, joten jäsenmaksuasioissa tulee ottaa yhteyttä omaan ammattijärjestöön. Yksilöjäsenet saavat vuosittain jäsenmaksua varten tilisiirtolomakkeen työttömyyskassasta. Työttömyyskassan jäsenmaksusta ei ole vapautusta, vaan maksu tulee suorittaa mm. perhevapaiden ja työttömyyden ajalta.

Jäsenyysehto ja työssäoloehto

Ansiopäivärahaan on oikeus työttömyyskassan jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna vähintään työttömyyttä edeltävät 34 viikkoa ja kassan jäsenenä täyttänyt työssäoloehdon.

Työssäoloehto täyttyy, kun jäsen on ollut työttömyyttä lähinnä edeltävän 28 kuukauden aikana vähintään 34 kalenteriviikkoa sellaisessa vakuutuksenalaisessa palkkatyössä, jossa työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka työehtosopimuksen mukainen tai jollei sitä ole, vähintään 1103 euroa/kk kokoaikatyöstä. Lastentarhanopettajia koskee pääsääntö 18 h/viikko. Työssäoloehtoon voidaan hakijan pyynnöstä hyväksyä neljän peräkkäisen viikon jakso, jossa työtunteja on yhteensä 80 jakautuen siten, että jokaisella viikolla on vähintään yksi tunti.

Asetuksella on erikseen säädetty työssäoloehdon täyttymisestä opetusalalla. Opetusalalla eli opetustyössä oppilaitoksessa työssäoloehtoon luetaan viikot, joilla työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta tuntimäärästä (esim. peruskoulu ja lukio 8 h). Opetusalalla, jolla ei ole päätoimisia tuntiopettajia, viikoittaisen työajan vähimmäismääränä pidetään 8 tuntia. Työssäoloehtoon voidaan hakijan pyynnöstä lukea neljän peräkkäisen viikon jakso, jossa työtunteja on yhteensä 34 jakautuen siten, että jokaisella viikolla on vähintään yksi tunti.

Tuntipalkkaisilla opettajilla seurataan tosiasiassa tehtyjä tunteja. Kuukausipalkkaisen opettajan katsotaan viikoittain tekevän tuntimäärän, johon kuukausipalkka perustuu.

Kassan jäseneksi pääsee vain kassan toimialalla työskentelevä. Jäsenyysaikana työssäoloehtoa kartuttaa muukin palkkatyö kuin opetustyö.

28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää hyväksyttävästä syystä enintään seitsemän vuotta. Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat mm. päätoiminen opiskelu, sairaus- tai äitiysloma ja asevelvollisuus.

Työssäoloehdon seuranta

Työttömyyskassa seuraa päivärahan hakijoiden työssäoloehdon uudelleen täyttymistä. Uuden 34 viikon työssäoloehdon täytyttyä aikaisemmin maksetut päivät nollataan, päivärahan suuruus lasketaan uudelleen ja uusi seitsemän päivän omavastuuaika asetetaan.

Työssäoloehdon seurannan vuoksi kassalle on ilmoitettava myös ne jaksot, joilta päivärahaa ei haeta, esim. yli kuukauden kestävät työt, sairausajat, opiskeluajat jne. Ilmoituksen voi tehdä jälkikäteen seuraavan päivärahahakemuksen yhteydessä.

Ansiopäivärahan määrä linkki päivärahalaskuriin

Kassan maksama päiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta (31,36 euroa päivässä vuonna 2012) ja palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta seuraavasti.

Etuus	Perusosa= peruspäiväraha  31,36 €/päivä	Ansio-osa palkan 105-kertaiseen perusosaan= 3 292,80 € asti	Ansio-osa ylimenevältä osalta
Ansiopäiväraha	peruspäiväraha	45 %	20 %
Ansiopäiväraha korotetulla ansio-osalla	peruspäiväraha	57,5 %	35 %
Ansiopäiväraha muutosturvan ansio-osalla	peruspäiväraha	65 %	37,5 %

Korotetun ansio-osan ja muutosturvan ansio-osan maksuperusteista saat lisätietoja etuusoppaasta.

Päivärahan perusteena oleva palkka

Päivärahan perusteena käytetään työttömyyttä edeltävien 34 työssäoloehdon täyttävän kalenteriviikon vakiintunutta ennakonpidätyksen alaista palkkatuloa. Kausiluonteisessa tai epäsäännöllisessä työssä otetaan huomioon työttömyyttä edeltäneen 12 kalenterikuukauden tulot.

Vakiintuneesta palkkatulosta vähennetään eräitä palkkaeriä kuten lomaltapaluuraha ja lomakorvaus. Palkkasummasta vähennetään lisäksi prosenttiosuus, joka vastaa 60 prosenttia palkansaajan työeläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutuksen päivärahamaksujen yhteissummasta (3,94 prosenttia vuonna 2012). Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

Päivärahakauden enimmäiskesto ja lisäpäiväoikeus

Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa.

Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä yhden työssäoloehdon perusteella. Ikääntyvillä työnhakijoilla saattaa kuitenkin olla oikeus nk. lisäpäiviin.

Jos ennen vuotta 1950 syntynyt hakija on täyttänyt 57 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy, on hän oikeutettu saamaan ns. lisäpäiviä sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Tämän jälkeen henkilö voi työttömyyden edelleen jatkuessa hakea työttömyyseläkettä.

Vuosina 1950-1954 syntyneillä lisäpäiväoikeuden raja on 59 vuotta ja vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneillä 60 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Lisäksi edellytetään, että henkilö on ja ollut 500 maksupäivän täyttymiseen mennessä työssä vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Ehdot täyttäville henkilöille päivärahaa voidaan maksaa sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin henkilö täyttää 65 vuotta.

Päivärahan uudelleen määrittely

Päivärahan taso lasketaan uudelleen aina kun henkilö on täyttänyt uudelleen 34 viikon työssäoloehdon. Jos työssäoloehto täyttyy uudelleen 500 päivärahapäivän aikana, uusi täysi päiväraha on vähintään 80 prosenttia aikaisemmasta päivärahasta. Vertailu tehdään ilman mahdollisia lapsikorotuksia. Jos uusi työssäoloehto täyttyy 500 päivän enimmäisajan jälkeen, 80 prosentin suojasääntöä ei sovelleta.

Päivärahan määrittely tehdään todellisten ansioiden perusteella. Esimerkiksi osa-aikatyöstä saatu palkka käytetään siis todellisen palkkasumman mukaisena, eikä sitä muuteta kokoaikatyön palkaksi.

Soviteltu päiväraha

Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa henkilölle,

• joka tekee osa-aikatyötä (ei kuitenkaan, jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän omaan aloitteeseen) tai
• jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta tai
• joka on työttömänä vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön tai
• jolla on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä

Jotta soviteltua päivärahaa voidaan maksaa, työaika saa olla enintään 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta.

Sovitellun päivärahan määrä

Täydestä päivärahasta vähennetään puolet sovittelujakson eli kuukauden tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana ansaitusta tulosta.

Palkka ja soviteltu päiväraha voivat olla yhteensä enintään 90 prosenttia päivärahan perusteena olevasta palkasta. Korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa saavilla palkka ja soviteltu päiväraha voivat olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen.

Soviteltu päiväraha kerryttää ansioturvan 500 päivän enimmäisaikaa suhteessa maksettuun määrään. Eli soviteltua päivärahaa maksettaessa lasketaan, kuinka monta kokonaan työtöntä päivärahapäivää maksettu summa vastaa. Esimerkiksi mikäli täyden päivärahasi määrä on 50 euroa ja soviteltua päivärahaa maksetaan kuukaudelta yhteensä 400 euroa, kertyy 500 päivän enimmäisaikalaskuriin yhteensä 400/50 = 8 päivää.

Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset

Omavastuuaika

Työttömyyspäivärahaa maksetaan sen jälkeen kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä seitsemän täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Jos jäsen tekee esimerkiksi joka päivä 50 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta, hänen omavastuuaikansa kertymiseen menee 14 päivää. Omavastuuaika asetetaan aina kun 500 päivän enimmäisaika alkaa alusta.

Lomakorvaus

Lomakorvauksen jaksotus tehdään viimeisimmän kokoaikatyön päiväpalkan perusteella. Jaksottamisajalta ei ole oikeutta päivärahaan. Jaksotettavana lomakorvauksena muilla nimikkeillä maksettavia korvauksia, joiden tarkoitus on korvata rahassa se, ettei työntekijä voinut pitää vuosilomaa työ- tai virkasuhteensa aikana.

Korvaukseton määräaika (ns. karenssi)

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työvoimapoliittisista asioista työttömyyskassaa sitovan lausunnon. Työ- ja elinkeinotoimiston määräämä korvaukseton määräaika eli ns. "karenssiaika", jolta päivärahaoikeutta ei ole, on tilanteesta riippuen 30, 60 tai 90 kalenteripäivää.

Muita rajoituksia

Päivärahaa ei makseta henkilölle, joka on

• päätoiminen opiskelija (arvioidaan työttömyysturvalain säännösten perusteella)
• päätoiminen yrittäjä (arvioidaan työttömyysturvalain säännösten perusteella)
• päätoimisesti omassa työssään työllistyvä (esimerkiksi omaishoitaja)
• joutunut työttömäksi lakon tai työsulun vuoksi, ja lakolla tai työsululla koitetaan vaikuttaa hänen omiin työehtoihinsa
• äitiys-, isyys-, vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla tai muulla palkattomalla virkavapaalla
• laiminlyönyt työ- ja elinkeinotoimistossa ilmoittautumisen

Sosiaalietuuksien vaikutukset

Työttömyysaikana saadut sosiaalietuudet voivat vaikuttaa ansiopäivärahaan. Osa etuuksista estää kokonaan oikeuden päivärahaan, jotkut etuudet vähentävät työttömyyspäivärahaa. Eräitä sosiaalietuuksia ei oteta huomioon työttömyyspäivärahaa maksettaessa. Tarkemmat tiedot erilaisten sosiaalietuuksien vaikutuksesta työttömyyspäivärahaan löydät etuusoppaasta.

Työttömyyskassan kannalta on tärkeää, että päivärahan hakija ilmoittaa hakemuksessaan kaikki työttömyyden aikaiset tulot ja sosiaalietuudet. Kassan tehtävänä on selvittää niiden vaikutus maksettavaan työttömyyspäivärahaan.

Työttömyyspäivärahan hakeminen

Työttömyyspäivärahaa haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta tai lomakkeita -kohdasta saatavalla hakemuksella jälkikäteen neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen voi kuitenkin lähettää liitteineen kassaan jo kahden kalenteriviikon työttömyyden jälkeen. Tarkempia hakuohjeita löydät tiedotteesta ”Jos jäät työttömäksi toimi näin”.