Vuorottelukorvaus
Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyöntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 % kokoaikatyöntekijän työajasta, siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaan ajaksi palkattavan työntekijän tai työntekijöiden yhteisen työajan tulee olla vähintään vuorotteluvapaalle siirtyvän työntekijän säännöllisen työajan pituinen.
Vuorotteluvapaalle pääsy edellyttää, että vuorotteluvapaalle jäävällä henkilöllä on ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut eläkevakuutettua työssäoloaikaa vähintään kymmenen vuotta ja että työntekijän työssäolo ja palvelusuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän palkaton poissaolo.
Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta siltä ajalta, kun vuorottelija
|
- saa vuorotteluvapaan osapuolena olevalta työnantajalta palkkaa |
|
- suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta |
|
- on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun työnantajan palveluksessa |
|
- harjoittaa päätoimista yritystoimintaa |
|
- saa työttömyysturvalain mukaisia etuuksia |
|
- saa sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa tai lomaa on myönnetty raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi. |
Toisaalta vuorottelukorvauksen saajalla ei ole oikeutta opintotukeen.
Kesto
Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhtäjaksoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi pitää useammassa jaksossa. Kunkin jakson vähimmäiskesto on 90 kalenteripäivää, ja jaksojen yhteiskesto saa olla enintään 359 kalenteripäivää. Jaksojen tulee ajoittua siten, että viimeinen vapaajakso päättyy kahden vuoden sisällä ensimmäisen jakson alkamisesta.
Taso ja vaadittava työhistoria
Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Lapsikorotuksia ei oteta huomioon. Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorotteluvapaata edeltävien 52 viikon ajalta saaduista ansiotuloista.
Vuorotteluvapaalle jäävän henkilön tulee täyttää ns. työhistoriavaatimus. Tämä tarkoittaa 10 vuoden työhistoriaa ennen vapaalle jäämistä. Aiemmin vuorotteluvapaalla ollut henkilö voi päästä uudelleen vuorotteluvapaalle oltuaan välillä töissä viisi vuotta.
Työhistoriatiedot on hyvä selvittää heti aluksi, koska työ- ja elinkeinotoimisto voi antaa vuorotteluvapaata koskevan lausunnon ja hakija aloittaa vuorotteluvapaan, ennen kuin työttömyyskassa tutkii vuorottelukorvauksen maksamisen edellytykset. Jos tällöin ilmenee, että työssäoloaika ei riitä, ei myöskään etuutta makseta.
Työhistoriaa koskevan eläkerekisteriotteen saat maksutta Eläketurvakeskukselta tai Kevalta (kuntien, valtion ja kirkon rekisteritiedot) ilmoittamalla samalla, mihin todistusta tarvitaan. Toimitusaika on noin viikko.
Työhistoriaksi lasketaan kaikki se työ, josta henkilölle on karttunut eläkettä palkansaajana tai yrittäjänä 18-vuotiaasta lukien. 31.12.2006 asti työhistoria lasketaan eläkerekistereistä työsuhteiden keston perusteella, mukaan lukien myös alle 18-vuotiaana tehty työ. 1.1.2007 lukien työhistoria kertyy vuosityötulojen perusteella.
Ulkomailla tehtyä työtä ei lasketa vuorotteluvapaan perusteena olevaan työhistoriaan. Tämä koskee myös toisessa EU-maassa, ETA-alueella tai muussa sopimusmaassa tehtyä työtä, vaikka henkilö olisi ollut kyseisessä maassa vakuutuksen piirissä. Poikkeuksena on lähetettynä työntekijänä tehty työ suomalaisen työnantajan palveluksessa.
Työhistoriaan rinnastetaan myös työsuhteen aikainen ns. perhevapaiden aika (äitiys- isyysloma ja hoitovapaa) niiltä osin kun perhevapailta ei ole kertynyt eläkettä. Myös varusmies- ja siviilipalvelusaika huomioidaan työhistoriaa laskettaessa. Perhevapaita ja varusmies- tai siviilipalveluaikaa eli nk. rinnasteista aikaa voi työhistoriaan sisältyä enintään neljännes eli 2,5 vuotta.
Jos vapaalle jäävällä on yli 25 vuoden työhistoria on vuorottelukorvauksen taso 80 prosenttia laskennallisesta työttömyyspäivärahasta. Myös tässä tapauksessa rinnasteista aikaa voi olla neljännes eli 6,25 vuotta.
Jos työntekijä on ollut vähintään 34 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista ja olisi työttömäksi jäädessään muutoinkin oikeutettu ansiopäivärahaan, korvauksen suuruus lasketaan ansiopäivärahasta ja korvauksen maksaa työttömyyskassa.
Hakeminen ja maksaminen
Vuorotteluvapaan sopimus- ja hakulomakkeita saa työ- ja elinkeinotoimistosta tai Lomakkeita-kohdasta. Työnantajan on toimitettava ennen vuorotteluvapaan alkamista työ- elinkeinotoimistolle työntekijän kanssa tehty vuorottelusopimus sekä luotettava selvitys työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi.
Vuorotteluvapaalle jääneen on haettava kassaltaan vuorottelukorvausta hakemuksella, jonka liitteenä tulee olla palkkatodistus, selvitys vuosituloista vuodesta 2007 alkaen sekä kopio vuorottelusopimuksesta. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon työttömyyskassalle, joka tekee korvauksesta kirjallisen päätöksen ja maksaa korvaukset jälkikäteen neljän kalenteriviikon (tai tuloja vapaan aikana saaville kalenterikuukauden) jaksoissa. Ensimmäinen ja viimeinen maksujakso voivat olla tätä lyhyempiä. Korvauksen maksupäivä on maksujakson päättymistä seuraavan viikon jälkeisenä torstaina.
Lisätietoja: Työttömyyskassojen yhteisjärjestö ry
